Valtuustoaloite päihdepalveluiden tarpeiden kartoittamisesta ja järjestämisestä Muhoksella

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Muhoksen kunnassa selvitetään
päihdepalveluiden laajuuden tarve sosiaali-ja terveydenhuollossa ja järjestetään
selvityksen perusteella ajantasainen että suositusten mukainen hoito, siten että se ei
vaaranna tai kuormita jo olemassa olevia sosiaali-ja terveydenhuollon palveluita.
Kuntaan tulee myös päivittää päihdepalveluiden strategia, jossa huomioidaan myös
ennaltaehkäisevä toiminta.
Selvityksessä tulee kuulla niitä tahoja, jotka työssään kohtaavat päihdeongelmaisia
(lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät jne.), yksityisen sektorin toimijoita jotka
työskentelevät mahdollisesti myös päihderiippuvaisten parissa (Nuorten ystävät,
Mahis, Tärppi, Ohjaamo, ostopalvelut) että kolmannen sektorin toimijoita, jotka ovat
vapaaehtoistoimin ylläpitäneet kunnassa päihdekuntoutujille tukipalveluita
(AA-palvelut) ja laatia näiden tarpeiden perusteella laajuudeltaan riittävä hoitopolku
päihdeasiakkaalle.
Muhoksen kunnassa päihdestrategia on vuodelta 2006 ja siten sisältää
vanhentunutta tietoa, eikä ole asianmukainen tämän vuoksi. Muhoksen kunnassa ei
ole päihdehoitajaa, jonka tarve on ilmennyt monilla eri tavoilla muissa kunnan
sosiaali-ja terveyspalveluissa. Siten puuttuvat ja toimimattomat päihdepalvelut
kuormittavat tällä hetkellä koko sosiaali-ja terveydenhuoltoa mm. sosiaalitoimea,
psykiatrista sairaanhoitoa ja lääkärin vastaanottoja puhumattakaan
päihderiippuvaisten ihmisten ja heidän läheistensä inhimillisestä kärsimyksestä että
riippuvuudesta johtuvista lieveilmiöistä.
Päihdeongelmat ovat valtakunnallisesti merkittävä tekijä niin psykiatristen
sairauksien kuin somaattisten ongelmien taustalla. Sosiaali-ja terveydenhuollossa
pyritään järjestämään potilaan hoitopolku siten, että se palvelee molempia osapuolia
mahdollisimman hyvin ja vaikuttavasti. Muhoksella tämä ei ole mahdollista mm.
puutteellisen ja vanhan strategian vuoksi ja puuttuvan päihdehoitajan vuoksi.
Talouden näkökulmasta käsiteltäessä päihderiippuvuutta voidaan nähdä merkittävät
kustannukset ja -haitat. Sosiaali-ja terveysministeriö ohjaa päihdepalveluista
seuraavasti:
“Kunnat vastaavat palvelujen järjestämisestä. Päihdehuollon palveluja on
järjestettävä siinä määrin kuin kunnassa esiintyy tarvetta. Kunnat voivat joko tuottaa
palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostaa ne muilta kunnilta tai
yksityisiltä palveluntuottajilta, esimerkiksi järjestöiltä.

Päihdehuollossa on noudatettava hoitotakuuta tai vastaavasti järjestettävä tuen
tarpeita vastaavat sosiaalihuollon palvelut silloin kun ne parhaiten soveltuvat
asiakkaan auttamiseen. Raskaan olevalla päihteiden käyttäjällä on oikeus saada
välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut.
Päihdepalveluja on saatavana
● sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksena ja neuvontana
● päihteettömyyttä tukevina tai ongelmakäytön haittoja vähentävinä
sosiaalipalveluina
● päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja
kuntoutuspalveluina
● päihdehuollon erityispalveluina.”
(Lähde: https://stm.fi/paihdepalvelut).

Päihdepalveluiden ja päihdehoidon järjestämisestä kunnissa ohjaa niin perustuslaki,
terveydenhoitolaki, sosiaalihuoltolaki ja vielä näistä tarkennettuna päihdehoitolaki,
jossa todetaan seuraavaa yksilön tarveperiaatteesta hoitoon pääsemisessä:
“Oikeus päihdehoitoon ja – kuntoutukseen määräytyy päihdehuoltolain 7 §:n
perusteella:

● päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden
käyttöön liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja läheisilleen
● palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden
läheisten avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella

Päihdehuollon keskeisiä periaatteita on, että palvelujen piiriin voidaan hakeutua
oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan, hoito
perustuu luottamukseen ja että toiminassa otetaan huomioon ensisijaisesti
ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Tarvittaessa on autettava ratkaisemaan
myös toimeentuloturvaan, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia (8§).”
(Lähde: http://www.paihdeasiamies.fi/oikeus-hoitoon-tarpeen-mukaan/).
Hyvin toimivat perustason sosiaali- ja terveyspalvelut sekä päihdehuollon
erityispalvelut ovat järkevä ja tärkeä investointi sekä päihdeasiakkaiden, kunnan että
koko yhteiskunnan näkökulmasta. (Lähde:

https://stm.fi/documents/1271139/1406271/Päihdepalvelujen_laatusuositukset.pdf/f9
a3a5fe-4f5d-41b6-94fc-94201fcbb4e8/Päihdepalvelujen_laatusuositukset.pdf).
Muhoksella ovat pääsääntöisesti hyvin toimivat sosiaali-ja terveydenhuollon
rakenteet ja -palvelut, mutta päihdepalveluiden, päihdehoidon ja kuntoutuksen, niin
sanotun hoitopolun, puuttuminen kuormittaa koko järjestelmää että lisää
päihderiippuvaiselle ihmiselle sekä hänen lähipiirilleen aiheutuvia sairauksia,
taloudellisia ja psykososiaalisia ongelmia. Tämän vuoksi me allekirjoittaneet
pidämme välttämättömänä saada päihderiippuvaiselle asianmukainen hoitopolku
kuntaamme.

Muhoksella 22.2.2021